Väkevä paluu blogikentälle

Neon Cyan – loving it

14.5.2024. Tuli pidettyä skidi tauko blogien kirjoittamisesta – aika tasan 4kk, kun tsiigasin edellisen postauksen päivämäärää. Tähän oli tosin hyvinkin #painavasyy. Vaikka alun julkaisutahti saattoi herättää pohdintoja jopa liian kovasta alkuvauhdista, sen jälkeisen breikin syynä ei ollut suinkaan, että alkuinto tekoälyhommiin olisi tyssähtänyt, saati kondis loppunut kesken – fokus oli vain pakko suunnata muualle ja vielä tärkeämpiin hommiin. Ja kierroksia oli itse asiassa nostettava, vaikka se ei olekaan ehkä suurelle yleisölle näkynyt ulospäin. Siitä hieman lisää myöhemmin.

Mutta sain nyt tosiaan vihdoin ja viimeinkin ainakin ulkoisen blogin kyhättyä!

https://www.selkoai.com/home. tai ihan vaan:

https://selkoai.com tai jos nameserverit osoittaa oikein (välillä voi kestää vähän):

https://selko.ai

Älkääkä jaksako kiusata millään code injection attackeilla ainakaan tähän väliin, tää on muutaman tunnin tekele koko setti.

Aika oli nimittäin erittäin kortilla tähän blogin kyhäämiseen, sillä siitä taitaa olla vasta joku 5kk, kun Huhtakallion Janne* soitteli, että pitäisi laittaa blogi uloskin ja sanoin varmaan jotain tyyliin “joo toki anytime”. Mutta välillä 5kk on sen verran lyhyt aika, että joutui nyt vääntämään tosiaan ulkoisen blogin noin 4-5 tunnissa kasaan ja taitettua pari vanhaa postausta sinne, että sai homman rullaamaan edes jotenkin. Ja FYI noi kyseiset postaukset on vuotanut jo muutenkin firman ulkopuolelle, mutta käyn läpi ne ja poistan, jos jotain sisäistä juttua jossakin. Mutta lähinnä antakaa armoa pamut, UX/UI managerit, leadit, designerit, tribe leaderit jne muut kaikki kellä silmää muutenkin käyttöliittymille ja käytettävyydelle. Ensinnäkin, en ikinä enää käytä WordPressiä mihinkään, nyt oli kiireessä pakko.

*(tässä tekstissä on btw pari namedroppia, älkää pahastuko, sillä luonnollisesti namedropit = respect)

**NERD ALERT, skipatkaa muut** Todella kokeneena fronttidevaajana (…) olin jo löytämässä shortcutin tuottaa blogi tuossa tuokiossa Vue-frameworkin pohjalta tehdyn Nuxt-frameworkin sisältämästä NuxtContent-librarysta, joka kätevästi vääntää kaikki Markdown-filet ‘/content’-folderista staattisiksi html/webbisivuiksi (kuten myös .json:it, .csv:t ja .yml:t). Koska Markdownia nyt kirjoittaa varmaan jo nopeammin kuin suomea, niin olin siis löytänyt täydellisen ratkaisun. Mutta sitten huomasin, että eihän mun helpoin hosting -ratkaisu tue edes Node.js -kirjastoja runtimessa – jota ilman siis voi heittää hyvästit koko Vue:lle saati sen päälle kyhätyille frameworkeille. Eli joutui ottamaan nyt alkuun WordPressin kauniiseen käteen. Ja älkää tietäjät jaksako viisastella, että kyllä se Nuxt renderöi ne tiedostot ja pärjää ilmankin Nodea runtimessa, ei pystynyt alkaa säätää. Mutta NuxtContentista tulee kyllä olemaan vielä paljonkin iloa.. siitä joskus myöhemmin 😉 **NERD ALERT päättyy** Voin vaikka jossain tulevassa postauksessa yrittää suomentaa tämän. 

Mutta tosiaan – blogien kirjoittamisella tuntui saavan hyvän alkuspurtin firman kulttuurimuutokseen tekoälyn suhteen. Sillä sai ainakin osan jengistä innostumaan aiheesta ja lisättyä tietoisuutta tekoälystä. Kirjoittaminen myös samalla kiihdytti omaa oppimista aiheesta. En oo muuten ikinä kuplassani huomannut, että lattiatasolta olisi millekään muutokselle niin vähän muutosvastarintaa kuin tekoälylle, päinvastoin. Varmaan sen takia, kun sillä ilmiselvien tehokkuushyötyjen lisäksi parantaa niin turvallisuutta kuin liikenteen laatua. Tekoälyn selvimmissä käyttötapauksissa informaation ja oikeiden lähteiden saaminen nopeasti eteen kulloiseenkin tilanteeseen kun on hyvin vaikea nähdä heikentävän turvallisuutta – tai saamaan jonkun toimimaan turvallisuuskriittisen prosessin vastaisesti – tai unohtamaan henkilökohtaisen vastuun esimerkiksi ohjattavan alueen turvallisuudesta. Sitten kun aletaan puhumaan autonomisesta tekoälyn tekemästä päätöksenteosta turvallisuuskriittisissä prosesseissa, on syytä erilaisille turvallisuuskeskusteluille. Informaation lisääjänä + erityisesti nopeuttajana viemään käyttäjän luotettavan lähteen luokse, tekoäly on pelkkää plussaa, mitä tulee liikenteen turvallisuuteen ja laatuun. Tehokkuushyödyt (vaikkakin älyttömiä suhteessa investoinnin määrään) ovat oikeastaan sivuseikka.

Mutta se mitä blogien tuottaminen, inspiroivien esimerkkien antaminen tai edes valmis, investointina ehkä paras ikinä näkemäni sovellus ei tuonut, oli resursseja ja osaamista tekoälyjen kehitykseen. Oma asenne liiketoiminnan kehittämiseen on aina ollut se, että tekee mikä on arvokkainta firmalle ja jos ei osaa jotain, niin alkaa tekemään ja opettelee matkan varrella. Tämän takia oli pakko suunnata omat prioriteetit ja fokus 100% tekoälykehityksen käytännön opiskeluun jokaista nippeliä myöten sekä tietenkin “harjoitteluun”, eli tekemällä oppimiseen. Näiden parissa onkin tullut vietettyä about kaikki aika mitä ei ole pitänyt itsestä huolta tai harjoittanut sosiaalisia aktiviteetteja edelliset noin 3kk. Ensimmäistä kertaa ikinä kognitio ollut limittereillä. Ei ikinä aiemmin koulussa, ei ikinä duunissa, vaikka aina on tullut opiskeltua juttuja ja duuniakin aika paljon. Pivotointi johtajasta devaajaksi 15v breikin jälkeen (vaikka onkin kokoajan ollut softan/datan/muun tekin kanssa läheisessä tekemisissä) + enemmän kiire opetella hommat kuin ikinä AI:n takia, on laittanut ihan puhtaan uuden opeteltavan määrän suhteen välillä limitit ensimmäistä kertaa elämässä vastaan sen suhteen, mitä pystyy oppimaan vuorokaudessa.

Mutta viime viikolla tapahtui jotain, mikä aiheutti täydellisen pakon palata sorvin ääreen myös kirjoittamisen osalta.

Katselin nimittäin hämmentyneenä luuriani, että Lehteisen Tuomas oli painanut “tykkää” -nappia jostain “tuoreimmasta” blogikirjoituksestani. Oli sen verran hämmentävä tapahtuma, että jouduin ihan tiedustelemaan, että onkohan kyseessä jotain vanhoja ilmoituksia, mitä mun luuriin puskee. Mutta suhteellisen suurena yllätyksenä, oli ihan tuoreet tykkäykset kyseessä – Tuomas oli päässyt kuulemma blogin loppuun. En tiedä kuinka keskimääräistä lukunopeutta Tuomas edustaa, mutta tämä nousi itselleni kaiken noisen seasta esiin arvokkaana datapisteenä: pikaspurtilla tuotettu kontsa uhkaa loppua yleisöltä kesken! On pakko siis tehdä väkevä paluu takaisin blogikentälle – vaikka edelleenkin prioriteetit ovat pakotetusti muualla. Yritän kuitenkin nyt kirjoitella ulkoiseen blogiin edes välillä ja vaikka vähän tarkemmin siitä mitä kaikkea tässä on harjoitellut ja mitä mielenkiintoisia juttuja liikenteen datasta löytyykään.

Aika on kortilla ja 3 tunnin päästä pitäisi palauttaa tavarat, niin tähän väliin on varmaan syytä mainita, että sovimme yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa meidän välisen työsuhteen päättämisestä. Mä pidän lähinnä lomia tästä eteenpäin ja oon vapaa keskittymään omiin juttuihin. Täytyy sanoa, että tuntuu aivan loistavalta ratkaisulta. Devaamiseen ja tuottavaan työhön keskittyminen on mahtavaa vaihtelua – suositan. Kynnys ottaa Python kauniiseen käteen ei oikeasti ole kovin iso, vaikka toki itseä siihen huomattavasti helpottaa tietotekniikan/tutan DI + pari vuotta kuitenkin ammattilaisenakin devaajan roolissa. Silti kynnys ei ole nykytyökaluilla iso. 

Mutta yksin ei pärjää kukaan ja tekemistä on vain yksinkertaisesti niin paljon, että pakko varmaan itsellä on löytää kumppani / kumppaneita – eli jengiä tekemään sitä mitä pitää tehdä, oli se sitten designia, asiakastyötä, frontin-, API:en- tai NLP/ML/LLM- backendien -koodausta – eli jos se on sillä hetkellä tärkeintä ja ei osata, niin sitten opetellaan yhdessä 🙂 Muutenkaan yksin onnistumisista ei saa ikinä sinne päinkään kiksejä verrattuna, kun onnistutaan yhdessä / tiimissä.

Oon löytänyt yhden aika mukavan oloisen dev communityn, missä demotaan joka toinen viikko settejä – monia aika tunnettujen firmojen ja “ex-startupien” päätekijöitä, ketkä jaksavat nostetun equityn määrästä huolimatta tehdä juttuja – oppiminen kun on kivaa 

Tuo pitää toistaiseksi devauksen osalta hyvin yllä rytmiä, että fokus pysyy siinä, että keskittyy myös end2end demoamaan arvoa – vaikka pohjatyötä onkin valtavasti. Näen liikennealalla vaikka kuinka paljon arvoa, mitä pystyy rouhimaan esiin AI:n avulla (ja toki jo ilmankin sitä). Kukaan ei täytä tätä tyhjiötä isoista toimijoista hyvin pitkään aikaan. Siksi nappasin blogisaitin lisäksi liikenne.ai-domainin myös haltuun. Sinne saattaa joku kaunis päivä ehkä tulla jotain kivaa porukalle jeesiksi. Katsotaan mitä tapahtuu 🙂

Tää ei myöskään tarkoita, etteikö se mitä oon reenaillut, olisi sovellettavissa jokaiselle toimialalle. Satun tuntemaan vaan tän liikennealan melko hyvin, niin siitä on hyvä aloittaa – julkisella datalla on aika älyttömästi tehtävissä – mutta niin on monella muullakin alalla. Katsotaan mistä toimialalta ja hommista itsensä löytää. Anyway, jatkan toistaiseksi ihan täysillä duunia liikenteen datan ja tekoälyn parissa – eli kaikki mitä kognitiosta irtoaa – katsotaan mihin sattuma ja jo tähän asti erittäin hyvä mäihä kuljettaakaan 🙂

Saa kysyä jeesiä mistä vaan tai ollaan yhteydessä muissa mukavissa merkeissä <3

Tässä yhteystiedot:

  • timo.ju.nieminen@gmail.com
  • timo@selko.ai
  • linked.in/timonieminen
  • +358 40 571 3519
Avatar
Timo Nieminen
https://selko.ai

Leave a Reply