Taantumakauden loppuun myytinmurto: “kaikkihan osaavat säästää,..”

Kirjoitan tän poikkeuksellisesti suomeksi ja koska ei liity kovin paljon tekoälyyn suoraan, tein uuden kategoriankin tälle “leadership”. Kirjoitan suomeksi siksi, että Suomi on niin älyttömän postsyklinen talouden suhteen, että täällä firmoilla on vielä täysi säästömoodi, kun esimerkiksi jenkeissä en edes muista kuinka kauan siitä on, kun alkoi posia näkymään. Vaikken hirveästi seuraa uutisia, niin tällä viikolla joku puhuva pää tosin taisi julistaa Suomeen talouskasvun alkaneeksi. Doubtereita kyseiselle lausunnolle on varmasti vielä kuitenkin enemmän kuin siihen uskovia, sanoisin. Eli silti veikkaan, että vielä ensi syksyn budjetit ensi vuodelle voivat olla joillekin synkkiä yllätyksiä, vaikka toivon tietysti, että vähän kääntyisi kelkka jo siihen mennessä.

Mutta otsikon aiheeseen. Oon varmaan itsekin mennyt sanomaan useasti kyseisen myytin, että kaikki johtajat osaavat kyllä leikata/säästää, mutta harvempi kehittää. Tää ei kuitenkaan pidä lainkaan paikkaansa, nimittäin säästäminen oikealla tavalla vaatii taitoa, siinä missä kehittäminenkin. Puhun tässä omasta kokemuksesta useasta firmasta – myös kehen tutustunut eri puolella pöytää. Ja mitä jutellut kontaktien kanssa. Eli en viittaa mihinkään yksittäiseen yritykseen, vaan säästäminen on aika useassa paikassa vähän hukassa – tuntuu siltä. Mutta laitan siis taantuman loppuun vielä pari säästövinkkiä kaikille budjeteista vastaaville.. ja miksei henk koht tasolla mietittäväksi myös, että mihin kannattaa fokusoida oma tekeminen pitkällä aikavälillä.

Säästövinkki numero 1: oon kysynyt useissa firmoissa useita kertoja eri johtoryhmissä, että jos joka vuosi ostaa vaikka softaa (voi olla mitä vaan) esimerkiksi yli 1Me tai yli 5Me, niin milloin se oikein loppuu? Koska senhän pitää olla väliaikaista, jos sen ostaa ulkoa. Oli tekeminen mitä vain, mutta jos se jatkuu joka vuosi, niin sitten pitäisi alkaa rekrytoimaan henkilöitä 1 kerrallaan priojärjestyksessä taloon sisään. Yleensä säästää siinä Suomessa about sen 100ke/hlö, eli 10 henkilöä taloon sisään on 1Me suoraan viivan alle. 10 henkilöä on varmaan ihan realistinen tavoite, jos sen laittaa yhden johtajan päätehtäväksi. Toki säästöt tulevat vasta kumulatiivisesti, mutta eikö kaikkien pitäisi pelata pitkää peliä, tai on väärissä hommissa. Mutta tuossa voi monet kesäjuhlat tai pikkujoulut perua, että säästää megan. Tietty näin pitäisi ajatella aina, mutta tämä nyt ilmaisena säästövinkkinä, kun Suomessa vielä eletään hyvin useassa firmassa taantumaa. Ja loppuun vielä: ymmärrän, että virkahenkilöiden lafkoissa ei voi toimia näin, koska virkahenkilöitä ei haluta lisää Suomeen, mutta muissa yhtiömuodoissa en näe estettä.

Säästövinkki numero 2: en tiedä miksi hyvin useat suomalaiset firmat, varmaan isoimmista yli 80%, ovat ajautuneet siihen, että on tiimejä, ketkä ostavat tekemistä ulkoa, kun sitä pitäisi tehdä itse. En halua tällä loukata ketään, kuka ostaa ulkoa ja sitä tarvitaan ehdottomasti siinä missä itse tekemistäkin, tietysti. Tämä on kohdistettu enemmän johtajille ja tiimien vetäjille mietintämyssyyn. Tiimien jäsenille sanoisin vain, että kaikkien kannattaisi aina pitää kiinni siitä, että tekee kaiken lähtökohtaisesti itse, mutta osaa hankkia tarvittaessa ulkoa sen minkä tarvitsee.

Mutta ihmettelen ääneen, että miten kaikilla johtajilla/tiimien vetäjillä ei ole perusajatteluna se, että ostetaan ulkoa vain sen minkä tarvitsee väliaikaisesti, kunnes tiimi saa lisää resursseja tehdä asiat itse. Ja ymmärrän, että tiimien vetäjät ja joskus johtajatkaan eivät voi tilanteelle mitään, kun eivät saa rekrylupia. Erityisesti siis isona johtajana en varmasti panttaisi rekrylupia tässä tilanteessa tiimien vetäjiltä – oli lama tai ei, jos kerran hankitaan ulkoa säännöllisesti. Taantuma-aikana btw saattaa saada hankittua osaavia tekijöitä myös firmalle parempaan hintaan. Tällä en tarkoita, että itse käyttäisin koskaan hyväkseni tilannetta, vaan aina pitää maksaa reilua palkkaa, mutta joskus nousukaudella joutuu maksamaan osaajille sellaisia summia, että se on vaikea tilanne itse osaajallekin, kun ei välttämättä pysty tuottamaan niin paljon enemmän arvoa firmalle kuin muut, vaikka palkan puolesta niin pitäisi tehdä. Sitten tuo korjautuu jossain vaiheessa ikävällä tavalla.

Mutta anyway, jatkaen tätä toista säästövinkkiä, mulla ei ole hajuakaan, miten tiimit voivat ylipäänsä päätyä tuohon kyseiseen tilaan, että kaikki ostavat yli oman palkkansa verran (tai tiimin ostokulut ovat enemmän kuin omat henkilöstökulut, tai edes lähelle). Mun ensimmäinen rekry uuteen tiimiin olisi monipuolinen tekijä, kuka ostaa ulkoa sen, mitä ei pysty itse tekemään ja on kysyntää. Parin ensimmäisen rekryn jälkeen voi olla fokusoidumpiakin tekijöitä, mutta edelleen, tavoite on, että tätä toistaa niin kauan, kun firmalla on siihen kysyntää ja ulkoa ostamista tarvitaan. Tavoite tällä on päästä syklien yli kestävään määrään omia henkilöitä ja sitten oikeasti vaihteleva määrä ostetaan ulkoa. Ehkä jossain 7-8 henkilön kohdalla (ja jos tarvitsee oma fokus suunnata muualle) voi palkata managerin (joka myös ottaa ostopuolesta enemmän vastuuta). Tai tietty, jos managerin rooliin haluaa joku tiimistä – yleensä silloinkin haluaa jatkaa sivussa itse tekemistä. Mutta summa summarum, tuohon 7-8 henkilöön asti ainakin jokainen rekrytointi siihen asti on lähtökohtaisesti puhdas tekijä – vaikka osaa (tai oppii) tarvittaessa ostaa myös ulkoa.

Ja jos saisin tällaisen tiimin vastuulleni, puhuisin porukalle, että nyt pitäisi alkaa tekemään enemmän itse – osa kääntyy siihen mielellään ja pystyy nopeastikin, kun on kykyjä. Ei siinä tarvitse todellakaan alkaa vaihtamaan välttämättä porukkaa. Tuo on erittäin mieluisa muutos, ainakin osalle. Ottaisin tavoitteeksi, että kaikki jatkuva, syklien yli kestävä tekeminen pitää saada taloon sisään, jolloin konsulttiostot ovat oikeasti vaihtelevia vuodesta toiseen. Jos on joku manageri, kenellä ne ovat vaikka olleet missä tahansa tekemisessä yli 5v putkeen vaikka jokainen vuosi yli 1Me vuodessa, niin sitä voi miettiä, että pitäisiköhän silloin tehdä enemmän itse. Tai jos kaikki tekevät jo itse, niin tietysti rekrytoida, jos kysyntää firmassa riittää. Ja johtajien pitäisi tietysti tukea tällaista rekryluvilla.

Loppuun voi miettiä, että jos on esimerkiksi tiimi, joka ostaa suurimman osan tekemisestä ulkoa, sen kulut eivät ole muuten tuplat verrattuna siihen, että kaikki tekeminen hoidettaisiin itse. 5 hengen tiimi voi maksaa helposti 20 hengen verran, minimissään 15 hengen verran.

Mutta oisko tässä ensimmäiset ja viimeiset säästövinkit tähän taantumaan – mitkä pätevät kyllä nousukaudellakin. Ja eiköhän olisi jo aika mennä posia kohti vähitellen firmoissa ja alkaa kääntymään omassa ajattelussaan. Viikonloput ja tsemiä itse kunkin haasteisiin kaikille!

Avatar
Timo Nieminen
https://selko.ai

Leave a Reply